muokkaa Tapahtumia
- 4. tammikuuta – Ruotsi, Saksa, Ranska ja Venäjä tunnustivat Suomen itsenäisyyden.
- 8. tammikuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson piti "Neljäntoista kohdan puheensa", missä hän luonnosteli ensimmäisen maailmansodan jälkeistä uutta Eurooppaa. Puheen katsotaan johtaneen Kansainliiton syntyyn.
- 10. tammikuuta – Norja ja Tanska tunnustivat Suomen.
- 27. tammikuuta – Punainen lyhty nostettiin Helsingin työväentalon torniin. Suomen sisällissota alkoi.
- 10. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä lopetti rauhanneuvottelut Brest-Litovskissa.
- 14. helmikuuta – Neuvosto-Venäjä siirtyi gregoriaaniseen ajanlaskuun, edellinen päivä oli 1. helmikuuta juliaanisen kalenterin mukaan.
- 16. helmikuuta – Saksan miehittämä Liettua julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 18. helmikuuta – Saksa aloitti uudelleen sotatoimet Venäjää vastaan.
- 24. helmikuuta – Viro julistautui itsenäiseksi.
- 25. helmikuuta – Saksa miehitti Tallinnan.
- 25. helmikuuta – Jääkärien pääjoukko saapui Vaasaan, Vaskiluodon satamaan, jäänsärkijä Sammolla.
- 3. maaliskuuta – Ensimmäinen maailmansota: Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari ja Neuvosto-Venäjä solmivat Brest-Litovskin rauhan ja Venäjä vetäytyi sodasta.
- 5. maaliskuuta – Venäjän pääkaupunki siirrettiin Pietarista Moskovaan.
- 21. maaliskuuta – Toinen Sommen taistelu alkoi Länsirintamalla.
- 25. maaliskuuta – Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
- 1. huhtikuuta – Royal Air Force perustettiin Britanniassa yhdistämällä Royal Flying Corps ja Royal Naval Air Service.
- 26. toukokuuta – Demokraattinen Georgian tasavalta perustettiin.
- 28. toukokuuta – Armenia sai itsenäisyytensä Osmanien valtakunnasta.
- 31. toukokuuta – Kenraali C. G. E. Mannerheim luopui sotaväen päällikön tehtävästä. Hänen tilalleen nimitettiin kenraali Karl Fredrik Wilkama.
- 1. kesäkuuta – Ensimmäinen maailmansota: Belleaun metsän taistelu alkoi.
- 1. elokuuta – Brittijoukot miehittivät Arkangelin. Komentajan käskettiin tukea valkoisia joukkoja.
- 8. elokuuta – Amiensin taistelu: kanadalais- ja australialaisjoukot aloittivat hyökkäyksen Saksan linjoja vastaan. Kenraali Erich Ludendorff kutsui päivää myöhemmin "Mustaksi päiväksi Saksan armeijalle".
- 30. elokuuta – Sosiaalivallankumouksellinen Fanja Kaplan ampui Leniniä. Petrogradin Tšekan päällikkö murhattiin samana päivänä.
- 3. lokakuuta – Keisari nimitti Max von Badenin Saksan kansleriksi.
- 28. lokakuuta – Tšekkoslovakia sai itsenäisyyden Itävalta-Unkarista.
- 3. marraskuuta – Itävalta-Unkari solmi aselevon Ympärysvaltojen kanssa.
- 6. marraskuuta – Uusi Puolan hallitus perustettiin Lublinissa.
- 8. marraskuuta – Saksan armeija poisti uskollisuutensa keisarilta.
- 9. marraskuuta – Saksan keisari Vilhelm II luopui kruunusta.
- 11. marraskuuta – Saksa solmi aselevon Ympärysvaltojen kanssa.
- 11. marraskuuta – Itävallan keisari Kaarle I luopui kruunusta.
- 16. marraskuuta – Unkari julistautui itsenäiseksi Itävallasta.
- 18. marraskuuta – Latvia julistautui itsenäiseksi Venäjästä.
- 1. joulukuuta – Islannista tuli Tanskan alainen autonominen kuningaskunta.
- 1. joulukuuta – Transilvania liittyi Romaniaan liitettyään itseensä maaliskuussa Bessarabian ja Bukovinan.
- 1. joulukuuta – Serbien, kroaatien ja sloveenien kuningaskunta julistettiin perustetuksi (myöhemmin Jugoslavian kuningaskunta).
- 1. joulukuuta – Ruotsissa siirryttiin mies ja ääni -periaatteeseen. *27. joulukuuta – Poznańin suurherttuakunnan puolalaiset nousivat saksalaisia vastaan liittyäkseen Puolaan.
muokkaa Suomi
- 25. tammikuuta – Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin Carl Gustaf Emil Mannerheim, ja Suomen senaatti julisti ne maan armeijaksi
- 27. tammikuuta – Suomen sisällissota alkoi. Punakaarti aloitti vallankumouksen ja kansanvaltuuskunta kaappasi hallitusvallan Helsingissä
- 28. tammikuuta – Mannerheimin johtamat suojeluskunnat aloittivat venäläisten varuskuntien riisumisen aseista aamuyöllä.
- 29. tammikuuta – Tampere punaisten hallintaan.
- 29. tammikuuta – Vaasan senaatti aloitti toimintansa.
- 31. tammikuuta – Suinulan verilöyly Kangasalla.
- 23. helmikuuta – Mannerheim piti kuuluisan Miekkavala-puheensa.
- 1. maaliskuuta – Punainen Suomi solmi avunantosopimuksen Venäjän kanssa.
- 6. maaliskuuta – Valkoisen Suomen ilmavoimat perustettiin. Se sai ensimmäisen koneensa ruotsalaiselta Eric von Rosenilta.
- 7. maaliskuuta – Valkoinen Suomi liittoutui Saksan kanssa.
- 7. maaliskuuta – Saksalaiset miehittävät Ahvenanmaan.
- 16. maaliskuuta – Valkoisten hyökkäys kohti Tamperetta alkoi Länkipohjan taistelulla.
- 23. maaliskuuta – Valkoiset etenivät Tampereen tuntumaan.
- 26. maaliskuuta – Antautumistarjous punaisille ennen Tampereen valtausta.
- 3. huhtikuuta – Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa.
- 6. huhtikuuta – Punainen Tampere kukistui ja 11 000 punakaartilaista kerättiin keskustorille.
- 8. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Helsingistä Viipuriin.
- 18. huhtikuuta – Vammalan kauppala tuhoutui miltei kokonaan pakenevien punaisten sytyttäessä rakennukset palamaan.
- 26. huhtikuuta – Kansanvaltuuskunta siirtyi Pietariin.
- 29. huhtikuuta – Viipuri valkoisten hallintaan.
- 1. toukokuuta – Saksan Itämeren divisioona valtasi punaisten hallussa olleen Helsingin.
- 12. toukokuuta – Viaporissa nostettiin ensimmäisen kerran Suomen lippu (silloin vielä leijonalippu) salkoon, ja linnoituksen nimi muutettiin Suomenlinnaksi.
- 14. toukokuuta – Suomen sisällissota päättyi, kun venäläiset sotilaat luopuivat Inon linnoituksesta Karjalankannaksella.
- 16. toukokuuta – Valkoiset järjestivät Helsingissä voitonparaatin.
- 27. toukokuuta – P.E. Svinhufvud valittiin Suomen valtionhoitajaksi ja Paasikiven senaatti aloitti.
- 29. toukokuuta – Vahvistettiin laki, jolla nykyinen Suomen lippu otettiin käyttöön.
- 31. toukokuuta – Kenraali Mannerheim luopui sotaväen päällikön tehtävästä ja hänen tilalleen nimitettiin kenraali Karl Fredrik Wilkama.
- 2. elokuuta – Eduskunta antoi lain suojeluskunnista.
- 28. elokuuta – Suomen kommunistinen puolue perustettiin Moskovassa.
- 1. syyskuuta – Repolan kunta ilmoitti irtautuvansa Venäjästä ja liittyvänsä Suomeen.
- 1. lokakuuta – Hyvinkään yhteiskoulu aloitti toimintansa.
- 1. lokakuuta – Oikeusministeriöön perustettiin rikosrekisteri.
- 9. lokakuuta – Saksan keisarin lanko Fredrik Kaarle valittiin Suomen kuninkaaksi.
- 15. lokakuuta – Vuokra-alueiden lunastuslaki eli ns. torpparivapautus.
- 30. lokakuuta – Kaikki alle neljän vuoden vapausrangaistukseen tuomitut punakaartilaiset pääsivät ehdonalaiseen vapauteen.
- 27. marraskuuta – Lauri Ingmanin senaatti aloitti.
- 27. marraskuuta – Nimitykset valtioneuvosto ja ministeri otettiin käyttöön.
- 8. joulukuuta – Nuorsuomalaisen puolueen ja Suomen kansanpuolueen enemmistöt perustivat Kansallisen Edistyspuolueen.
- 9. joulukuuta – Suomalaisen puolueen enemmistö ja Nuorsuomalaisen puolueen vähemmistö perustivat Kansallisen Kokoomuksen.
- 12. joulukuuta – C.G.E. Mannerheim valittiin Suomen valtionhoitajaksi.
- 14. joulukuuta – Fredrik Kaarle luopui Suomen kruunusta.
- 16. joulukuuta – Saksan Itämeren divisioona piti lähtöparaatin Helsingissä ja poistui Suomesta.
muokkaa tuntematon päivämäärä
- Heinäkuu – Venäjän sisällissota: Bolševikit pyrkivät riisumaan Tšekki-slovakki-legioonan aseista.
muokkaa Syntyneitä
- 15. tammikuuta – Gamal Abdal Nasser, Egyptin presidentti
- 22. helmikuuta – Robert Wadlow, maailman pisin ihminen
- 26. tammikuuta – Nicolae Ceauşescu, Romanian diktaattori
- 26. helmikuuta – Theodore Sturgeon, tieteiskirjailija
- 5. maaliskuuta – James Tobin, ekonomisti (k. 2002)
- 16. huhtikuuta – Spike Milligan, irlantilainen koomikko (k. 2002)
- 7. toukokuuta – Marjatta Kurenniemi, suomalainen kirjailija (k. 2004)
- 11. toukokuuta – Richard Feynman, Nobel-palkittu fyysikko (k. 1988)
- 12. toukokuuta – Julius Rosenberg, vakoilijana teloitettu yhdysvaltalainen kommunisti (k. 1953)
- 17. toukokuuta – Birgit Nilsson, ruotsalainen oopperalaulaja (k. 2006)
- 31. toukokuuta – Vilho Ylönen, suomalainen ampuja
- 4. heinäkuuta – Taufa'ahau Tupou IV, Tongan kuningas
- 14. heinäkuuta – Ingmar Bergman, ruotsalainen elokuvaohjaaja
- 18. heinäkuuta – Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti, Nobelin rauhanpalkinnon saaja
- 28. elokuuta – Ole Wasz-Höckert, suomalainen lääkäri ja kansanedustaja, professori
- 8. lokakuuta – Curt Lincoln, suomalainen kilpa-autoilija ja liikemies (k. 2005)
- 11. lokakuuta – Lauri Sutela, suomalainen kenraali
- 24. lokakuuta – Olavi J. Mattila, suomalainen teollisuusjohtaja ja ministeri
- 11. joulukuuta – Aleksandr Solženitsyn, venäläinen kirjailija
- 21. joulukuuta – Kurt Waldheim, YK:n pääsihteeri ja Itävallan presidentti (k. 2007)
- 25. joulukuuta – Anwar Sadat, Egyptin presidentti (k. 1981)
muokkaa Kuolleita
- 8. helmikuuta – Louis Renault, ranskalainen lakimies, vuoden 1907 Nobelin rauhanpalkinnon saaja
- 25. maaliskuuta – Claude Debussy, ranskalainen säveltäjä
- 28. huhtikuuta – Gavrilo Princip kuoli tuberkuloosiin Theresienstadtissa
- 6. toukokuuta – Juhani Siljo, suomalainen kirjailija
- 18. toukokuuta – Toivo Kuula, suomalainen säveltäjä
- 30. toukokuuta – Georgi Plehanov, venäläinen sosialistipoliitikko
- 1. kesäkuuta – Richard Faltin, suomalainen säveltäjä, urkuri ja musiikkipedagogi
- 3. heinäkuuta – Mehmed V, osmanien sulttaani
- 17. heinäkuuta – Keisari Nikolai II ja tsaariperhe (teloitettiin Leninin käskystä)
muokkaa Nobelin palkinnot
muokkaa Kirjoja
- Ilkan ja Putun pojat – Artturi Leinonen
- Uusi pirtti – Arvi Järventaus
- Kuolleet omenapuut – Joel Lehtonen
- Kultainen vasikka – Maria Jotuni
- Ahven ja kultakalat. Tarina syvyyksistä – Eino Leino
- Helsingin valloitus. Muistelmia ja vaikutelmia – Eino Leino
- Vapauden kirja – Eino Leino
- Vöyrin sotakoulu. Haastatteluja ja historiikkia – Eino Leino
- Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle – Ilmari Kianto
- Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä – Ilmari Kianto
- Vielä niitä honkia humisee – Ilmari Kianto
