Allegoria (kreikan sanoista αλλος, "toinen", ja αγορευειν, "puhua julkisesti") eli vertauskuva on kirjallisuudessa tai kuvataiteissa käytettävä symbolistinen esitystapa, jossa alkuperäinen käsite tai idea korvataan toisella. Nimitystä allegoria käytetään myös tällaisen esitystavan mukaisesta taideteoksesta.
Sisällysluettelo |
muokkaa Allegorian periaate
Allegoriassa teoksen tai ilmaisun todellinen merkitys on jokin muu kuin sen kirjaimellinen ilmiasu. Esimerkiksi jokin abstrakti käsite tai luonnonvoima voidaan kuvata elollisena oliona tai ihmiset eläiminä. Tyypillisiä esimerkkejä allegoriasta ovat faabelit ja osa Raamatun näyistä.
Allegoria on periaatteeltaan lähellä metaforaa. Metaforan tavoin myös allegoriassa jotakin asiaa (teema) kuvataan toisen asian (reema) kautta. Allegorian ja metaforan keskeisimpänä erona on se, että allegoriassa kaksi käsitettä korvaa toisensa sopimuksenvaraisesti, kun taas metafora edellyttää teeman ja sitä kuvaavan reeman välillä jotakin luonnollista yhteyttä. Allegoriat perustuvat siten merkkien symboliseen käyttöön. Allegorista vertauskuvaa ei siis voida yleensä ymmärtää suoraan päättelemällä, vaan sitä tulkitsevan on myös tiedettävä tai oivallettava, mitä käsitteitä vertauskuvassa on korvattu.[1]
muokkaa Tunnettuja esimerkkejä
muokkaa Kirjallisuus
- Platonin Valtio (luola-allegoria)
- Platonin Faidros-dialogi (hevosvaunu-allegoria)
- Euripides – Troijan naiset
- Dante Alighieri – Jumalainen näytelmä
- Edgar Allan Poe – Punaisen kuoleman naamio
- William Golding – Kärpästen herra
- George Orwell – Eläinten vallankumous
muokkaa Elokuvataide
- Fritz Lang – Metropolis
- Ingmar Bergman – Seitsemäs sinetti
- Stanley Kubrick – 2001 Avaruusseikkailu
- Star Trek VI – The Undiscovered Country
- George Lucas – Tähtien sota
- Ihmemaa Oz
muokkaa Maalaustaide
- Sandro Botticelli – La Primavera (kevät)
- Albrecht Dürer – Melencolia I
- Jan Vermeer – The Allegory of Painting
- Filippino Lippi – Allegory of Music
- Tizian – Allegory of Age (Ikä ja viisaus)
